Usein kysyttyä

Olemme keränneet tälle sivulle vastauksia meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin

Mikäli sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä

Yleisesti

Mikä on lakimies?

Lakimies, juristi, on oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut lainoppinut henkilö. Tällä ylemmällä tutkinnolla tarkoitetaan oikeustieteen maisterin tutkintoa (OTM) tai oikeustieteen kandidaatin tutkintoa (OTK). Oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon nimi muuttui vuonna 2005 oikeustieteen kandidaatin tutkinnosta oikeustieteen maisterin tutkinnoksi.

Asianajossa laskutusperuste on usein työtunnit. Lakimiehen asianajolliset palkkiot määräytyvät tällöin käytettyjen työtuntien määrän mukaan. Myös muunlaisesta laskutuksesta voidaan sopia. Tuntilaskutuksen hinta vaihtelee eri toimijoiden kesken (alkaa yleensä 200-300€ tasolta) ja on riippuvainen myös asian laadusta. Laskutuksen hintatasosta on hyvä keskustella ennen toimeksiannon antamista.

Oikeudenkäyntikulut voidaan korvata oikeudenkäyntikuluvakuutuksesta, riippuen vakuutuksen ehdoista. Toissijaisesti, jos tarvitset asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa, mutta et taloudellisesta tilanteestasi johtuen kykene itse maksamaan asian hoitamisesta aiheutuneita kuluja, useissa tapauksissa kulut on mahdollista saada oikeusavun nojalla korvatuksi valtion varoista kokonaan tai osittain. Voit hakea oikeusapua miltä tahansa oikeusaputoimistolta asuinpaikastasi riippumatta.

Yleensä kulut maksaa avustajan palkannut osapuoli. Joissain tapauksissa vakuutusyhtiö tai valtio. Oikeusturvavakuutus voi kattaa vakuutuksenottajan kuluja riita- sekä rikosasioissa. Rikosasioissa useissa tapauksissa asian hoitamisesta aiheutuvat kustannukset on mahdollista saada oikeusavun nojalla korvatuksi valtion varoista kokonaan tai osittain.

 

Riita-asioissa vahva pääsääntö on, että hävinnyt osapuoli maksaa kulut. Tällä tavalla voittanut osapuoli voi saada korvauksen siitä minkä on avustajalleen maksanut.

Todistajalla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä, mutta korvausta pitää aina pyytää. Jos todistajan on nimennyt syyttäjä tai asianosainen, jolle on myönnetty oikeusapua, todistajalle maksetaan korvaukset valtion varoista. Jos todistajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asianosainen, jolle ei ole myönnetty oikeusapua, maksaa hän todistajalle tulevat korvaukset.

Haasteessa mainitaan millä uhalla on velvollinen saapumaan paikalle. Riita-asiassa ei paikalle ole yleensä pakko saapua, mutta poisjäänti johtaa pääsääntöisesti vastapuolen vaatimusten hyväksymiseen ja asiassa annetaan tämän sisältöinen niin sanottu yksipuolinen tuomio. Rikosasiassa asianosainen on usein velvollinen saapumaan paikalle.

Käräjäoikeudessa ja muissa ensimmäisen asteen tuomioistuimissa asianosainen voi aina hoitaa juttunsa itse. Eri asia on, onko tällainen viisasta. Oikeudelliset asiat ovat usein monimutkaisia ja oikeudellista koulutusta vailla oleville vaikeita hahmottaa. Tästä johtuen, koska oikeus ei voi avustaa asianosaista tämän asiassa tulematta puolueelliseksi,  on mahdollista, että asianosainen ei saa toteutetuksi kaikkia oikeuksiaan edustaessaan itse itseään jutussa.

Rikosoikeus

Millä perusteella on mahdollista hakea lähestymiskieltoa?

Mikäli pelkäät perustellusti oman ja/tai lastesi turvallisuuden puolesta niin että koet henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi olevan vaarassa, on sinun mahdollista hakea lähestymiskieltoa.

Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Yleensä hakemus tehdään kirjallisesti. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, kuka kohdistaa hakijaan/suojattavaan uhkaa tai häirintää ja selostaa minkälaisesta uhkauksesta tai häirinnästä on kysymys. Myös oma näkemys siitä, tulisiko uhkailu tai häirintä jatkumaan ilman lähestymiskieltoa, on ilmoitettava. Hakijan oma kertomus ei välttämättä yksinään riitä osoittamaan kerrottua uhkaa tai häirintää, vaan asiassa on esitettävä myös selvitystä, näyttöä, vaatimuksen tueksi. Tämän vuoksi hakemuksessa on syytä myös ilmoittaa, mitä näyttöä hakijalla on selostetusta uhasta tai häirinnästä, esimerkiksi todistajia tai kirjallisia todisteita.

Lähestymiskielto voidaan määrätä perusmuotoisena tai laajennettuna. Lisäksi voidaan määrätä perheen sisäinen tai teknisesti valvottu lähestymiskielto.

 

Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.

 

Jos on syytä olettaa, ettei perusmuotoinen lähestymiskielto ole riittävä uhan tai häirinnän torjumiseksi, voidaan määrätä laajennettu lähestymiskielto. Lähestymiskielto laajennettuna sisältää myös kiellon oleskella tietyllä alueella, esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn paikan läheisyydessä.

 

Teknisesti valvottu lähestymiskielto on voitu määrätä 1.10.2023 alkaen laajennetun lähestymiskiellon tehostamiseksi, ja tuomioistuin voi määrätä sen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta, mikäli on tarpeen torjua henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta. Kieltoon määrätylle voidaan asentaa esimerkiksi tekninen valvontapanta ja hänen tulee pitää mukanaan paikannuspuhelinta, jonka perusteella Rikosseuraamuslaitos valvoo kiellon noudattamista. Myös kiellolla suojattava voi saada erillisen hälyttimen, mikä reagoi, jos kieltoon määrätty liikkuu kielletyllä alueella.

 

Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata eikä muutoin ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkailu. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan oleskelua tietyssä muussa paikassa, esimerkiksi yhteisen asunnon läheisyydessä.

Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan kuitenkin määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja teknisesti valvottu lähestymiskielto enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Kielto voidaan uudistaa. Tällöin lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi. Perheen sisäinen lähestymiskielto ja teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan kuitenkin uudistettaessa määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kiellon uudistamista voidaan pyytää ennen edellisen kiellon päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

 

Käräjäoikeus voi määrätä hakijalle tai sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hän ei ole hakija, avustajan, jolloin asian käsittelyn kustannukset maksetaan valtion varoista. Edellytyksenä tälle on, että hakemuksen perusteena on epäily kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneesta rikoksesta ja sitä epäillyn rikoksen vakavuus, kiellolla suojattavan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.

 

Mikäli hakemus perustuu väitettyyn häirintään, vastaa hakija itse kustannuksista. Tässä tilanteessa voidaan selvittää, onko hakija oikeutettu oikeusapuun. Oikeusavun saamiseen vaikuttaa hakijan tulot sekä asian luonne.

Määrätyllä lähestymiskiellolla muun muassa sinun henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi voidaan lähestymiskieltoon määrättyä henkilöä kieltää ottamasta sinuun yhteyttä tai lähestymästä sinua tai asuntoasi.

Yhtiötämme koskevat kysymykset

En asu pääkaupunkiseudulla, voitteko siitä huolimatta ottaa juttuni hoidettavaksi?

Asuinpaikkasi ei aseta meille mitään estettä hoitaa asiasi. Meillä on kattavat mahdollisuudet järjestää esimerkiksi neuvottelut etäyhteydellä. 

Soita meille
Lähetä meille sähköpostia