Perheoikeus ja
jäämistöoikeus
Perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiat ovat erityisosaamistamme
Perhesuhteissa tapahtuvat muutokset kuten avioerot sekä läheisen kuolema ovat ihmisen elämälle poikkeuksellisen merkittäviä tapahtumia. Tällöin hienotunteinen ja taitava juristi on arvokas voimavara. Olemme erityisen kokeneita perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa ja autamme niin jäämistöoikeuteen, aviovarallisuusoikeuteen kuin lasten asemaan liittyvissä kysymyksissä.
Jäämistöoikeus
Jäämistöoikeuden alaan kuuluvat muun muassa testamenttiin, perunkirjoitukseen, perinnönjakoon, ja perintöverotukseen liittyvät asiat.
Hoidamme sekä riitaisia että riidattomia jäämistöoikeudellisia asioita pitkällä kokemuksella. Avustamme sekä sovinnollista ratkaisua etsittäessä sekä tarvittaessa riitaisissa asioissa tuomioistuimessa.
Avustamme muun muassa perunkirjoituksissa, jäämistöosituksissa, pesänselvityksissä ja perinnönjaoissa sekä perintöverotukseen ja ennakkoperintöön liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa toimimme myös tuomioistuimen määrääminä pesänselvittäjinä sekä pesänjakajina riitautuneissa kuolinpesissä. Lisäksi laadimme kaikki asiakkaan tarvitsemat asiakirjat, kuten testamentin ja hallintaoikeustestamentin.
Testamentti, perunkirjoitus ja perinnönjako
Testamentti on asiakirja, jolla voit määrätä, miten omaisuutesi eli jäämistösi jaetaan kuolemasi jälkeen. Testamenttiin liittyvät asiat on hyvä suunnitella rauhassa, jotta erilaisten määräysten oikeusvaikutukset perillisten asemaan voidaan huolella havaita ja näin testamentti voidaan laatia hyvissä ajoin estämään perillisten väliset erimielisyydet tai varmistamaan muita perittävän toiveita.
Perunkirjoitus on pääsääntöisesti tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Perunkirjoituksessa syntyvä perukirja on ennen kaikkea verotuksellinen dokumentti, jonka määrittää perintöveron suuruuden.
Ennen perinnönjakoa laaditaan jäämistöositus (näin tehdään rekisteröidyn parisuhteen tai avioliiton tapauksessa, mikäli avio-oikeutta ei avioliitossa ole poissuljettu avioehtosopimuksella). Osituksessa puretaan puolisoiden (vainajan ja lesken) välinen aviovarallisuussuhde ja määritellään 1) perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä 2) avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Näin muodostuu perittävän omaisuus, joka voidaan jakaa perillisille.
Avustamme kaikissa jäämistöoikeudellisissa kysymyksissä vuosikymmenten kokemuksella
Aviovarallisuusoikeus
Aviovarallisuusoikeus tarkoittaa aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteisiin liittyviä oikeussäännöksiä.
Aviopuolisot vallitsevat eli hallitsevat ja määräävät avioliiton aikana omaa omaisuuttaan. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu hänelle, samoin kuin se, minkä hän avioliiton aikana saa. Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saa omaisuuden osituksessa kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä ja vähemmän omistavalla puolisolla on oikeus saada enemmän omistavalta puolisolta tasinkoa.
Avio-oikeudesta voidaan poiketa laatimalla avioehtosopimus.
Avioliiton päättyessä toimitettavaa jakoa kutsutaan ositukseksi. Mikäli puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu.
Avopuolisoiden osalta voidaan todeta, että mikäli yhteistaloudessa asuvat puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, heihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Avoliitonkin päättyessä voidaan siten toimittaa omaisuuden erottelu. Avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen voi myös hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Jos pesänjakaja määrätään, hän toimittaa omaisuuden erottelun siten kuin perinnönjaosta säädetään.